toinen "loma" viikko

Loma on jatkunut sateisissa säissä. Ja lomakin on ollut sairaslomaa. Vielä muutama päivä on sairaslomaa jäljellä ja sitten alkaa oikea loma. Jota en kuitenkaan ehdi tähän hätään pitämään kuin reilun viikon verran. Mutta onhan tämäkin ollut katkoa ja taukoa töistä. Hyvä sekin.

Viikko on sujunut rauhallisesti. Selkä on ollut asteen parempi ja kaksi kertaa olen uskaltautunut jo pyörän selkään. Se on ollut hyvä juttu ja virkistänyt minua kovasti. On saanut jotain muuta ajateltavaa ja tietenkin liikuntaa :)

Perjantaiksi luvattiin hellepäivää, joten suuntana suomenlinna. Hävettää tunnustaa, että edellisen kerran kävin tuolla ehkä 15 vuotta sitten... Mutta kun ei vain ole ollut asiaa sinne... Miksi sitten mennäkään.

Noh nyt mentiin kuitenkin. Aurinko paistoi ja sää oli mitä ihanin. Pari tuntia auringossa piknikillä ja lopputuloksena palanut naama, hartiat, kaula ja käsivarret. Nyt ei tarvitse hihatonta paitaa edes harkita. Mutta kivaa oli!

Lauantaina suuntana Tampere ja kesäjuhlat. Oli ihana nähdä ihmisiä menneiltä vuosilta ja edellisiltä vuosikymmeniltä. Muutaman kanssa ollaan nähnyt viimeksi jopa yli 10 vuotta sitten.. Hurjaa!! Tietenkin oli ihana nähdä Dubaista tullutta perhettä, heitä kun ei juuri näe... Edellisestä kerrasta onkin taas kulunut kaksi vuotta. Mutta virkistävää se oli.

Sunnuntai menee nyt sitten hiljaiseloa vietellessä. Matot pitäisi pestä, mutta eihän ne näillä säillä edes kuivu, joten jääköön myöhemmäksi. Ehkä viimeisiin lomapäiviin, kenties?

Ja onhan se kiva, että on jotain mitä odottaa. Elokuuksi anottu lomaviikko jolloin suuntana sinivalkein siivin aurinko ja tietenkin odotan syksyn uusia työkuvioita. Sillä työkierto on hyväksytty ja työpiste muuttuu nyt alkuun ainakin neljäksi kuukaudeksi. Mitä sitten tammikuussa haluaa, se on sen ajan murhe. Eli 15.9 saisi tulla pian, mutta äkkiä tämä aika menee. 2 viikkoa lomaa, 8 viikkoa töitä, joista jälleen yksi viikko on lomaa ja sitten työyksikön vaihto.

Pitkään oon tota vaihtoa miettinyt. Vaikea valinta se oli, mutta näin mennään nyt. Nykyisessä paikassa kun on paljon hyvää, mutta tällä hetkellä paljon enemmän huonoa. Se, että työkaverit on ihania, ei auta jos muutoin homma tökkii. Ja sittenhän sen näkee, millä pohjalla ystävyys ja kaverisuhteet on kun työpaikka vaihtuu.... Ja jos oikein pahasti alkaa tökkimään uusikin paikka, niin edelleen takataskussa on lupaus toisesta työpaikasta, eli se voi olla, että tulen käyttämään tuon mahdollisuuden vuoden vaihteen jälkeen. Eihän sitä tiedä.

Simmoista siis tänne. Elämä on niin kuin ennenkin, ei juuri mitään uutta. Missä ensi vuonna mennään, aika näyttää. Sitä on turha vielä murehtia.