Reilut viisi viikkoa

Edessä on reilut viisi viikkoa. Sitten se alkaa. Loma. Kauan odotettu ja ansaittu kesäloma. Ensin muutama päivä vain olemista, sitten juhannus. Sen jälkeen on kaikki auki pori jazzeille asti. Ehkä juhannuksen jälkeen istun puisto bluesissa tai sitten löhöän vain rannalla. En tiedä. Mutta on todellakin mukavaa kun on mitä odottaa :)

Pistin myös unelmani toteutukseen ja varasin kalenteristani lähes kolme viikkoa itselleni ensi keväänä jolloin siirryn seuraavalle vuosikymmenelle. Se tapahtuukin ihan erilailla kuin ennen. Päätin aloittaa uuden tradition. Nelikymppiset voi sitten viettää jossain ihan muualla jälleen ja viisikymppisiä en edes ajattele. Nyt on tämä päivä ja vuosi, seuraavista ei vielä huolta.

Elämä on muutoin hyvin, mutta muutama varjo on aurinkoisissa päivissä. Oma terveys temppuilee jälleen ja tietenkin mielessä on kontrollien uusi alkaminen. Taasko kaikki alkaa alusta. Toisaalta onhan tässä nyt mentykin jo "pitkään" niin, että kaikki on ollut hyvin. Toki nämä oireet voi olla muutakin, mutta totta kai sitä pelkää pahinta. Katsotaan nyt, mitä viisaammat sanoo.

Opinnot etenevät ja erikoistumisopintoja on jäljellä enää lopputyön tarkastus ja lähetys eteen päin. Kun tuo hetki koittaa lupaan korkata jonkun pullon ja grillata pihalla. Vaikka sateessa *wirn* Hoitotiede on hetken "tauolla" eli siis vähän kevyemmällä ohjelmalla. Ensi viikolla on jo pro-seminaarin ohjaus ja siitä se sitten lähtee. Yhden kurssin siirsin ensi kevääseen, koska se ei nyt vain mahtunut tähän hetkeen ja toukokuuhun.

Pääsykokeisiin lukeminen on myös alkanut todenteolla. Onneksi moni asia on hyvin muistissa ja löytyy tuolta aivolokeroista pienen kertauksen avulla. Keskustelin perjantaina ylihoitajan kanssa erikoistumisopinnoista ja osaston tilanteesta. Puhuin sitten saman tien myös tulevaisuudesta ja tulevista pääsykokeista. Olin aika otettu kun hän kannusti lukemiseen, lupasi pitää peukkuja pääsykoepäivänä ja antoi oman kännykkänumeronsa, että kun tulokset tulee, voin laittaa hänelle viestin miten niissä kävi. Olen aika mykistynyt ja iloinen. On hienoa olla alaisena ihmiselle, joka todellakin välittää koko yksiköstä, mutta myös yksilöstä kaiken massan seassa. Tuo keskustelu tsemppasi lukemaan jälleen enemmän.

Repellekin kuuluu hyvää. Repe on nyt neljä päivää kulkenut lenkillä ilman kuonopantaa! Se on suuri saavutus kun kaksi vuotta on menty aina kuonopannan kanssa. On ollut ihana itsekin nauttia noista lenkeistä ihan eri tavalla, kun mennään niin kuin normaalit koiraihmiset :) Repe myöskin odottaa toimenpidettään, suunnitteilla on leikkaus tämän toukokuun aikana. Vielä pitää vähän järjestellä työvuoroja ja hoitopäiviä, ettei se ole yksin kotona sen kauhean kuupan kanssa. Josko meidän elämä sen jälkeen rauhoittuisi enemmän.

Viime sunnuntaina hain kesäkukat ulos, ja istutin sekä valmiita taimia että siemeniä. Siemenistä ei ole kuulunut vielä mitään, mutta eiköhän ensi viikolla ala näkymään tuleeko sieltä mitään. Jos ei, niin uutta kehiin, sellaista se joskus on.

Viime kesältä jäänyt terassin rakennus on tänä kesänä totta. Suunnitelmat ovat lähes valmiit, vesipisteen kanssa on vielä vähän pohdintaa. Oma grilli on jo valittu ja perustukset alkavat olemaan siis valmiit. Heinäkuuta odotellessa :)

Nyt päättötyön tarkistuksen pariin. Huominen menee veroilmoitusta tehdessä, vähennykset puuttuvat lähes kokonaan ja nyt viimeinenkin paperi on tullut postista. Eli nyt vaan tiiviisti kaikki liitteeksi ja postiin mokoma, jotta voi sitten odotella joulukuussa "vuosi bonusta" :)