Syksy on saapunut kaupunkiin...

Syksy on saapunut kaupunkiin,
valot taas heijastuu asfaltiin.
Puistojen hämyssä laulu soi,
tunnelman lämpöisen loi.

Paikasta paikkaan mä kuljeksin,
mennyttä kesääkin muistelin.
Tuttuja kasvoja jälleen nään.
Tuntisko ken ikävää?

Viimeiset ruusut luo hehkuaan,
puistoissa patsaat on paikallaan.
Lehmuksen varjoon viel' istahdan,
haaveisiin mieluisiin jään.

Näinhän se vain menee. Ulkona alkaa olla pimeä. Mistä ihmeestä tuokin laulu nousi mieleeni. Piti ihan kaivaa vanhat musiikkikirjat ala-asteelta alkaen ja selata missä se oikein oli. Ja sieltähän se löytyi, 3-4 luokkien musiikin kirjasta. On siitäkin jo aikaa kulunut... Hurjaa hurjaa.

Syksy on siis todellakin alkanut. Kynttilät ovat jo viime viikon aikana löytäneet paikkansa terassilta (joka on muuten viimeinkin sitten tyhjennetty kaikesta romusta ja pöytä on öljytty talvea varten...). Ukkoskuurot tulevat yllättäen. Ja suurimpana merkkinä syksystä on viimeisen kesälomapäivän lipuminen ohitse.

Loma on vietetty ja työt alkaneet. Näinhän se elämässä menee. Koulu alkaa ensi viikolla ja siihen on jo varustauduttu kokonaisen penaalin verran uusilla kynillä ja kumeilla (kiitos Repe, että "pakotit" mut ostamaan uusia kyniä, olinkin edellisiin jo lopen kyllästynyt...).

kävin tänään ostamassa loppualesta uuden uimapuvun. Joo, se ei ole nyt se, mikä piti sinne kaukomatkalle ostaa kun kiloja on pudonnut paljon, vaan tämä oli sellainen välimuoto. Pienempi se on kuin edeltäjänsä, mutta ei vielä tarpeeksi pieni. Kävin sitten aloittamassa uintiakin parin vuoden tauon jälkeen kevyellä kilometrin vapaa uinnilla. Jonka jälkeen kuntosalille, tietenkin. No mitäpä mulla muutakaan, kuin aikaa.

Tänään piti olla ihan erilainen päivä, puhua asioita selviksi ja katsoa missä mennään. Mutta yksin on vähän vaikea puhua, joten what ever. Tällä hetkellä alkaa olla selvää pässinlihaa koko juttu. Jos toinen ei halua kuunnella, on toisen ihan turha puhua. Ja mä olen kyllästynyt olemaan se, joka puhuu. Kun toinen ei kuuntele. Yritä siinä sitten olla ja oppia tuntemaan toista. Jep jep.

Koru innostus on jälleen vallannut alaa, sillä seurauksella että uusia koruja on syntynyt puoli tusinaa. Kohta niitä alkaa olemaan jo niin paljon, että voi pistää kojun seuraaville markkinoille. Ei oikeastaan huonompi ajatus.... tätä pitää pohtia ;)

Jahas, näihin sanoihin ja tähän tunnelmaan vai miten se nyt sitten meni. Mutta oikeasti nukkumatti alkaa kutsumaan koska huomenna on saatava itsensä ylös kukon laulun aikaan, että ehtii uimaan ennen töihin menoa. Jep, luit ihan oikein. Tästä alkaa kohta tulla kuntoiluun keskittyvä blogi, mutta aika aikansa kutakin. Eikös se niin mene.