Helmikuun hurmaa

Niin se on vuosi lähtenyt vauhdilla käyntiin ja helmikuuta on eletty jo kaksi melkein kokonaista pitkää päivää. Ulkona on jälleen ankeaakin ankeampi sää; vettä sataa ja nollan yläpuolella on elohopea. Missä on ne tammikuun pakkaset ja lumi, missä on suomen talvi??

Repen kanssa elämä sujuu paremmin joka päivä. Tuhot alkaa olemaan aika minimaalisia ja se on todella hyvä mulle. Psykologilla on käyty nyt viimeisen kerran ja loppulausahduksena oli, ettei psykologi näe syytä enää uuteen käyntiin. Nyt olemme omillamme täysin, mutta ahkera harjoittelu jatkuu.

Viime viikot on kulunut pitkälti pohtimisen merkeissä. Ottaako vastaan hyvä tarjous, parempi palkka ja lämpimät työolosuhteet ympäri vuoden, vai vieläkö jatkaa neljän vuoden ajan kanssa tahkoamista. Taitaa päätös olla jo valmis, kunhan sitä vähän vielä hioo.

Muutoin elämä etenee niin kuin sen pitääkin mennä. Kaikki on paremmin kuin hyvin ja mitään ei oikeastaan puutu. Tämä päivä on tässä, eiliseen ei ole enää paluuta ja huomisen aika ei ole vielä. On vain hyvä olla. Tässä ja nyt.