Lomaa odotellessa...

Kesäkuu on jo pitkällä. Juhannus on parin viikon päästä ja sitten alkaa jo päivä lyhenemään ja yötön yö on mennyttä. No onneksi ei ihan sentään noin nopeasti.

Repe on toipunut hyvin leikkauksestaan. tikit (loput niistä, mitä se ei ehtinyt itse poistaa) poistin viime torstaina. Haava on pysynyt kiinni ja elämä on asettumassa uomiinsa. Mitä nyt pieniä tuhoja löytyy hiljalleen jälleen. Tässä viikolla yksi ilta kun kävin nukkumaan, kuului rusahdus sängystä ja hetken kummastelin sitä. Nostin sitten patjan pois ja kurkistin alle, niin eikös tuo ollut syönyt yhden tukipuun poikki *wirn* onneksi vielä riittää huumoria tuolle koiralle. Pitänee siis ensi viikolla mennä ostamaan uusi sänky. Jälleen. Vastahan tämä sänky onkin minulla ollut vuoden verran :) Aattelin, josko ostaisi ihan rautasängyn, niin se ehkä kestäisi koiran hampaitakin :D

Muutoin Repe on rauhottunut jonkin verran. leikkauksesta on siis ollut apua ylettömälle energialle. Lenkit on päivä päivältä helpompia ja Repe kävelee ihmeen nätisti. Saavutus on ollut jo yli 100m hihna löysällä ja se on tuolta koiralta todella paljon!! Uskallan siis jopa unelmoida, että joskus päästään lenkille todellakin niin, että koko matka menee löysällä hihnalla.

Elämään ei muutoin kuulu mitään uutta. Töissä on sanalla sanoen hirveää ja odotan todellakin loman alkua kuin kuuta nousevaa. Enää 7 työvuoroa ja sitten loma alkaa. Ja 5 viikkoon en aivastakaan sinne suuntaan. No, helppo sanoa nyt näin, mutta totuus voi olla toisenlainen.

Istuttiin eilen ystävän luona useamman työkaverin kanssa iltaa ja siinä toki myös puhuttiin työasioita. Niinhän se aina käy, kun kaikki on samassa paikassa töissä. Noh, lopputulos on se, että yksi on jo vaihtanut paikkaa ja kaksi seuraa pian perässä. Siis vaihtaa paikkaa jonnekin muualle. Kunhan loma on pidetty ja elokuu alkaa lähestyä, alan minäkin ihan todenteolla katsomaan jotain muuta. Jos saman rahan voi saada ilman, että vetää itsensä henkisesti piippuun, niin miksei sitä rahaa hanki sitten niin? Miksi jäädä, jos homma ei toimi. Eihän sinne mitään muutosta saada, jos aina vain hymistellään että kyllä tämä tästä joskus asettuu. Pitääkö minun olla uhraamassa oma terveyteni sen eteen, että tuolla joskus hamassa tulevaisuudessa asettuu asiat paikoilleen? Ei todellakaan pidä. Koko kevään olen jaksanut uskoa siihen, että kyllä se tästä vielä joku päivä. Katsotaan pääsiäisen yli, katsotaan juhannuksen yli. No minun takarajani on tämä kesä ja jos muutosta ei ole näkyvissäkään, niin minä äänestän jaloillani.

Pihalla on tapahtunut paljon. Oma terassi ei nyt ole vielä mainitsemisen arvoinen, mutta muu piha alkaa olemaan mukavan näköinen. Grillin ympäristö laitettiin nätiksi, siinä on nyt nurmikkoa ja laatoitusta sekä väli seinä. Ihanan näköistä. Leikkimökki siirrettiin ja kaivettiin keinuille ja hiekkalaatikolle paikat. Keinut ja laatikko tulevat ensi viikolla ja sitten pääsee pihan lapset leikkimään oikeasti. Tässä talossa on lapset lisääntyneet hurjaa vauhtia. Kun muutin tänne pari vuotta sitten, koko yhtiössä oli 1 lapsi. Nyt lapsia on toistakymmentä, joten kyllähän heille tarvitsee jo olla vähän jotain virikettäkin.

Semmoista siis tänne. Lapsista puheenollen, ihania vauvauutisia kaikuu korviin paristakin suunnasta. Pidän peukkuja että kaikki menee hyvin :) Toivotaan, että nuo ystävät saavat perheenlisäystä ja kaikki sujuu odotusten mukaisesti!! Onnittelut vain heille :)