Kesä on tullut!

Kesä on ihan selvästi jo tullut! Shortsi ja t-paita kausi on avattu. Ihanaa kun on lämmintä, aurinko paistaa ja luonto herää :)

On ollut ihana katsella puiden lehtien tulemista, kukkien kasvamista ja tänään näin ensimmäiset voikukatkin jo. Selvä kesän merkki! Näin viime viikolla myös ensimmäiset pääskyset! Ihana oli katsella niiden lentoa ja temmellystä ilmassa!

Vappu meni töitä tehdessä ja nautiskelin pitkästä aikaa vapaasta viikonlopusta. Viimeisen kahden viikon aikana ylitöitä on tullut vajaa 50 tuntia, joten kyllä sitä on ollut töissä ihan kiitettävästi... Ihan vapaaehtoisesti olen siellä ollut, kun Repe ei ole ollut kotona.

Repe saapui eilen kolmen viikon lomaltaan kotiin. Viimeistä kertaa. Puhuttiin eilen hoitoperheen kanssa ja Repe muuttaa sinne lähiaikoina. Aikataulut ovat vielä täysin avoinna, mutta se on varmaa että uusi koti on tulossa. Luopuminen on ollut vaikea paikka. Sitä koittaa miettiä kaikkia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, mutta mikään niistä ei ole koiran kannalta hyvä. Ja siinä samassa sitä stressaa itseäänkin kun tietää, ettei koiran ole hyvä olla. Niinpä sitten tämä ratkaisu on kaikille paras. Ja ennen kaikkea koiralle. Tuntuu vain hassulta, että tasan neljä vuotta sitten kävin läpi tätä samaa luopumisen tuskaa. Silloin Jaskan sairaus paheni ja 16.5 koitti se päivä, joka jäi Jaskan viimeiseksi. Niin se aika menee. Mitä kaikkea onkaan mahtunut näihin neljään vuoteen, joista kolme olen saanut pitää Repen tässä lähellä. Asiat ei aina mene niinkuin suunnittelee. Mutta kaikella on aikansa ja tarkoituksensa. Mitä tämä tuo mukanaan, sitähän en vielä tiedä, mutta aika näyttää.

Noin kuukausi sitten löysin erään vanhan ystäväni uudelleen. Siitä saan kiittää hyvin pitkälti facebookia, sillä puhelinnumerot ja osoitteet oli molemmilla vaihtuneet tässä välissä jo muutamiakin kertoja. Yhteys tuohon ihmiseen on syntynyt uudelleen ja iloitsen todella tästä "uudesta alusta" joka me saatiin.

Työasiat on ennallaan, ulkomaan "vaihto" ei ole edennyt ja olen jättänyt sen täysin suurempiin käsiin. Joko se onnistuu tai sitten ei. Katsotaan miten asiat etenee ja jos se ei onnistu, niin maailmani ei siihen kaadu.

kevät on ollut rankka henkisesti. Syöpä- ja lapsettomuus epäilyjen keskellä sitä on miettinyt paljon asioiden tarkoitusta. Miettinyt omaa elämäänsä ja sitä, mihin on menossa. Kolmenkympin kriisi unohtui täysin sairastumisen myötä. Nyt kun tulosten jälkeen jäätiin seurantalinjalle, ei edes enää muista että oli joku kolmenkympin kriisi. Sitä vain iloitsee jokaisesta uudesta päivästä jonka saa nähdä. Jos joskus on pitänyt joitakin asioita itsestään selvyytenä, niin sitä ne eivät ole enää. Vielä on edessä yhdet tutkimukset jonka jälkeen luvassa on terveen paperit jos kaikki on niin kuin pitääkin olla. Ja uskon syvästi, että kaikki on hyvin!

Tällaista toukokuun alkuun. Elämä heittelee välillä rankasti, mutta uskon, että kaikella on tarkoituksensa.