Syksy saapuu

Syksy on saapunut. Aamuisin töihin lähtiessä ollaan oltu jo melkein pakkasen puolella ja vaatekerrat ovat huomattavasti paksuuntuneet ja muuttuneet lämpimämmiksi. Autoa on raavittu jo muutamana aamuna, mutta onneksi ei sentään vielä ihan umpijäässä ole ikkunat olleet. metsä tuoksuu syksylle, puiden lehdet ovat pukeutuneet upeaan väriloistoon, joka päivä päivältä vain lisääntyy. Illat ovat pimeitä, tähtiä ja tähden lentoja voi ihailla omalla pihalla ja kynttilät ovat tulleet taas osaksi iltojen pimeyttä. Luomaan valoa ja murtamaan sitä läpi pääsemätöntä pimeyttä.

Syksy on tullut myös työkuvioihin. Viimeinen päivä töitä omalla osastolla on ohi. Tällä erää. Keväällä (näillä näkymin) on paluu takaisin omaan työpisteeseen, mutta ensi maanantaina suuntana on toinen erikoisala. Uusia asioita, paljon opittavaa ja ennen kaikkea toisen laista työtä. Onhan tässä jo 4 vuotta ehtinyt menemään samassa paikassa, joten tekee ihan hyvää vaihtaa maisemaa hetkeksi. varsinkin nämä viime vuoden muutokset ja niiden aiheuttama kitka työyksikössä on vienyt voimat monelta. Moni on lähtenyt opiskelemaan, toiset vaihtavat työpistettä hetkeksi, osa irtisanoutuu ja jotkut hakevat vain virkavapaata etteivät uuvu täysin. Eikä Hussin kaavailemat henkilöstömuutokset asiaa ainakaan helpota. Raja on tullut, mitä ihmiset jaksavat ottaa vastaan.

Törmäsin kaupassa opiskelukaveriin, ja hetkellisesti harmi omien opintojen siirtymisestä nousi mieleen. Mutta päätös pitää. Viime vuosi näytti, mitä on opiskella kahta asiaa ja tehdä keikkaa oman työn ohessa ja siihen en enää lähde.

Elokuinen lomaviikko tuli, oli ja meni. Aivan ihanaa oli jälleen vaeltaa jylhissä maisemissa ja nauttia luonnon suomasta kauneudesta. Kuivaa ja kuumaa oli, mutta sitäkin ihanampaa. Aurinkoa riitti, lämpötilat olivat juuri sopivan kuumia, että tiesi helteen olevan ja se merivesi, ei sitä voi sanoin kuvata. Tämä loma on siis takana, mutta reilu 170 päivää ja seuraava koittaa. Ei malttaisi odottaa millään.

Vauvauutisia tulvii jälleen, ihana kun rakkaat ystävät saavat perheen lisäystä. On ollut ihana seurata ystävän odotusta ensimmäisistä päivistä, positiivisen tuloksen jälkeen, aina tähän asti. Puoliväli alkaa hänelläkin olemaan jo käsillä ja iloinen olen heidän puolestaan! Helmikuussa sitten saa 4 päivän sisällä odotella kolmea vauvauutista ja neljättä sitten loppukuusta.

Repelle on löytynyt aivan ihana hoitopaikka. Lomani aikana Repe vietti omaa lomaa perheessä, jossa ei koiraa enää ole. Mutta voi sitä onnellista koiraa, jonka hain sieltä loman jälkeen pois. Repe on käynyt siellä nyt lyhyemmällä hoitoreissulla ja oli ihana nähdä kuinka se juoksi portaat ylös rapussa ja kiersi ympyrää oven takana. Siis meidän Repe, joka on pelännyt portaita ja rappukäytäviä, kulki rapussa kuin vanha tekijä!! Mielellään sinne Repen vie uudelleenkin. ja kun he niin mielellään Repeä ottavat.

Metsä on kutsunut meitä moneen kertaan ja Repe on käynyt uimassa äidin kanssa myös. Se on ihanaa, kun se pääsee niin paljon tuonne luonnon keskelle. Ja kyllähän se hillitsee vähän Repen hillitöntä adhd-tuhoamistakin... Tuhoja ei ole pariin kuukauteen ollut yhtään, jos ei lasketa lomalta paluun aiheuttamaa mielenosoitusta ja 5 kirjan syömistä :D

Itse olen keksinyt uuden harrastuksen. Siis kuntoilu + ulkoilu + koira mukaan + hauskaa virikettä = Geokätköily. Mahtavan hauskaa ja purkkejahan löytyy. Työkaveri luopuu vanhasta gps-paikantimestaan ja pääsen tuonne keskelle metsääkin menemään oikein kunnolla sen avulla. Sormet syyhyten odotan tuon laitteen saapumista ensi viikolla!! Pientä huijausta ilmassa... koitan opettaa Repen etsimään purkkeja, saa koirakin virikettä... Ainoa huono puoli on, ettei se kyllä tajua hommasta mitään, mutta kantaa kotiin kyllä hirvikärpäsfarmille uusia asukkaita joka kerta. Mieli pysyy siis virkeänä koiran kera :D

Tällaista siis tänne. 15.9 -> uudessa työpisteessä joulun yli ja mitä sitten, on asia erikseen. Aika näyttää.

Koitan päivitellä tätäkin blogia nyt vähän useammin taas... Ainakin työasioita on paljon kerrottavana, jos ei muuta.

ps. harrastuksista mainitakseni myös ao:n hallitus työllistää jatkossa minua enemmän... Siirryin varsinaiseksi jäseneksi ja suoraan sihteeriksi kun edellinen vaihtoi työpaikkaa kesken kauden. Eihän siinä mitään, mutta näin syksyllä kun on toimintasuunnitelmaa ja muuta "pientä" kivaa tulossa, niin saa vähän miettiä asioita uudelta kantilta. Onneksi hyvässä porukassa tehdään ja apua saa aina. Ja lisämausteensa tuo syksyn 4 koulutuspäivää, joita odotan jo innolla! Virikkeitä pitää olla, mitään ei saa jos ei itse halua asioihin vaikuttaa ja jos ei ole valmis laittamaan itsestään mitään likoon... Elämä kun on antamista ja ottamista, metsähän vastaa niin kuin sinne huutaa... ;)