Elämän juhlaa

Toukokuu kaikkine juhlineen on edennyt pian puoliväliin. Mieletöntä, miten kaunis on suomen luonto ja kuinka ihanaa ihan tavallinen arki on!

Ajatukset ovat täynnä ihanaa musiikkia ja elämyksiä, joista sain nauttia työtoverini 50 - vuotis juhlissa. Mieletöntä. Ei ole oikeastaan edes sanoja, sillä niin ihana elämys koko juhla oli! Ihan harmittaa, että huomenna taas tavallinen arkinen aherrus työn äärellä kutsuu ja joutui lähtemään juuri kun vapaa osuus alkoi. Monen monta tuntia täytti niin hyvä ruoka, kuin musiikillinen ohjelma. Ja ohjelmaa oli laidasta laitaan. vuoden 2005 kultaisen harmonikan voittaja avasi upealla esitykellään illan, jonka jälkeen näimme niin kansantanssia ja tanhua aina musiikkiin Balalaikalla ja jousilla esitettynä. Mieletöntä. Ja jälleen kerran harmittaa omien musiikkiopintojen kariutuminen opettajan puuttumiseen.

Mutta ilta oli täydellinen. Ja päivän sankari kaunis!

Viikkoon on mahtunut paljon tapahtumia, joista ehkä pysähdyttävin oli viimeisen isovanhemman nukkuminen pois. Olihan hänellä jo ikääkin, mutta kyllähän se aina pysäyttää. Hautajaisia odotellessa ja kukkalaitetta suunnitellessa joutuu miettimään minuuttiaikataulua hautajaispäivälle. Sillä samana viikonloppuna on koko kevään ajan suunniteltu reissu Padasjoelle, jossa minun on välttämätöntä olla mukana. Tai eihän kukaan korvaamaton ole, mutta kun on muutakin elämää niin joskus käy näin, että samalle päivälle sijoittuu useampi asia. Vielä on siis auki, matkaako Repe hautajaisiin mukana vai saanko sille hoitopaikan Jupsgardiin ko. viikonlopuksi. Ja auki on myös jatkuuko matka hautajaisista suoraan Padasjoelle. Monta mutkaa on vielä matkassa. Eniten ärsyttää olettamus, että minä hoidan kaiken ja kyyditsen kaikki. Olisipa kerrankin kiva, että joku kysyisi, voisitko hoitaa, pääseekö kyydillä ja mikä minun suunnitelmani on. Välillä tulee sellainen olo, että minun elämälläni ja suunnitelmilla ei ole mitään väliä, vaan ne ovat tyhjänpäiväisiä ja turhia muiden asioihin verrattuna. Enpä muista koska viimeksi minulta olisi kysytty, mitä kuuluu, niin että oikeasti haluaisi kuulla myös vastauksen. No, joskushan se napanuora on katkaistava omaan perheeseen ja elettävä omaa elämäänsä. Aina ratkaisut eivät miellytä muita, mutta eihän se ole elämän tarkoitus, että miellyttäisi muita ja jättäisi itsensä huomiotta. Jos itse ei ajattele omaa parastaan, niin ei sitä kukaan muukaan kylläkään tee.

Hassua, miten voi sattua niin, että samalle päivälle osuu myös kahdet ristiäiset. Tai toinen lapsi on ko. päivänä jo ehtinyt nimen saamaan ja toisella olisi ristiäiset, kun kutsu molempiin tilaisuuksiin on päivätty (olipas taas suomenkielen lause ja todella ymmärrettävä...). Päätös on vaikea, kummassa tilaisuudessa tulisi olla mukana. Ja kun kaiken kruunaa vielä yhdet lakkiaiset sekä valmistujaiset, on todellakin melkein heitettävä arpaa, mihin sitä menisi. kun kaikkialle ei vain yksinkertaisesti pääse yhtäaikaa. Todennäköisesti ratkaisu osuu kuitenkin ystäväni valmistujaisten kohdalle. Sillä lakkiaisissa voi piipahtaa ennen niitä. Ja kuitenkin viimeiset vuodet vaikuttavat sen verran paljon, että ystävä joka on ollut vierellä iloissa ja suruissa on ensisijalla.

Pirates of the caribbean III saapuu parin viikon päästä valkokankaalle. Ja ensi-iltaanhan se on päästävä katsomaan, joten sieltä on kuusi paikkaa meille varattu. Liput kun vielä muistaisi lunastaa maanantaina, olisi kaikki hyvin...

Polttarit taitavat jäädä pitämättä ystävälleni. Hänellä on perheessä nyt murheita, joiden vuoksi ei todennäköisesti päästä juhlistamaan polttaripäivää, mutta häät ovat kuitenkin tulossa. Mistä vain itse saisi sen ajan, jota musiikkipuoli vaatii harjoittelemiseen...

Kaikin puolin tänään on ollut ihana päivä. Euroviisuvieraat ovat saaneet upean kuvan suomesta; säät ovat suosineet, senaatintori on täynnä väkeä ja kokonaisuus näyttää telkkarista erittäin hyvältä. Ja kaiken kruunaa toki se, että suomi pelaa huomenna MM-finaalissa, eikä Ruotsia vastaan!

Tämä päivä toi mukanaan myös lisää helpotusta tulevaan elämääni ja tuleviin päiviini. Sillä Repelle ilmaantui kaksi uutta hoitajaa, joka tarkoittaa sitä, ettei tarvitse vaivata omaa perhettä ainaisilla avunpyynnöillä. Ja tämä tarjous on kyllä ihan tervetullut lisä koska dogsitterkään ei aina pääse ja töissä on kuitenkin käytävä. Kolmivuorotyöhön kun on mennyt, siihen on myös sitoutunut niin jouluna, juhannuksena, vappuna kuin äitienpäivänäkin. Muutoinkin tämä vuosi on minun "vuoro vuoteni" olla töissä äitienpäivänä ja jouluna. Olenhan ollut ne vapaalla jo niin monta kertaa ainakin osittain, joten aina ei voi pyytää vapaata samaan kohtaan. Viime vuonna olin juhannuksen töissä, tänä vuonna lomalla. Niin se vain menee, onhan se juhannus ensi vuonnakin jälleen.

Vaan nyt on aika siirtyä nauttimaan euroviisuista television välityksellä ja aika sulatella tämän päivän kulttuuriantia. Joka oli todellakin upea! Ei voi muuta sanoa, kuin että elämä on ihanaa!!