"Öinen hautausmaa, tuhansin kynttilöin..."
Kävin viemässä illalla kynttilät hautausmaalle, sillä huomenna en ehdi sinne asti. Siinä meni itse jälleen kerran sanattomaksi, kun katsoin kylmää maata, jossa paloi rakkaan ystävän haudalla kymmenkunta kynttilää. Vielä niin moni muistaa, vielä lapset käyvät äitiä tervehtimässä.
Vaikka mieli menee vakavaksi ja monta kysymystä on edelleen ilman vastausta, niin ei voi kuin todeta kuinka kaunista on katsoa hautausmaata, jossa tuhannet ja taas tuhannet kynttilät luovat loistetta pimeään yöhön.
jouluaatto alkaa ja hulina rauhottuu. Kinkku on paistettu ja muutoinkin on joulun valmista tulla. Lahjat on kääritty piiloon ja kuusi on koristeltu odottamaan vieraita. Ensimmäinen joulu ihan ikiomassa kodissa. Hurjaa kyytiä aika menee. Vielä muutama vuosi sitten en olisi voinut uskoa olevani tässä.
Kaikki on mahdollista kun jättää oven auki muutoksien tulla. Vuoden vaihtuessa on hyvä jälleen pohtia omia asioitaan ja asettaa tavotteita tulevalle vuodelle. Niin se vain on.
Toivotan sinulle Rauhallista joulun aikaa!
23.12.2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti